Kärsivällisyys ei riitä – mitä silloin voi tehdä?

Ongelman kuvaus

Joskus tuntuu, että hermot ovat koko ajan kireällä. Pienetkin vastoinkäymiset saavat ärsyyntymään, eikä omaa reaktiotaan ehdi edes huomata ennen kuin se on jo purkautunut. Kärsivällisyyden loppuminen voi näkyä ärtymyksenä, turhautumisena tai tarpeena paeta tilanteita.

Mahdolliset syyt

Kärsivällisyyden vähyyteen vaikuttavat monet tekijät. Tavallisimpia ovat:

• Kuormitus ja stressi – jos elämässä on liikaa vaatimuksia, kärsivällisyys kuluu nopeasti loppuun.
• Univaje tai huono palautuminen – väsynyt mieli ei jaksa suhtautua asioihin rauhallisesti.
• Keskittymisen vaikeus tai neurokirjoon liittyvät piirteet – jatkuva ärsyketulva tai impulsiivisuus voi johtaa nopeaan kyllästymiseen tai turhautumiseen.
• Ristiriidat tai pettymykset ihmissuhteissa – jos tuntee, ettei tule kuulluksi tai ymmärretyksi, pinna voi kiristyä helposti.
• Itsekritiikki ja kontrollin tarve – kun odotukset itseltä tai muilta ovat liian korkeat, todellisuus voi ärsyttää.

Ratkaisuehdotuksia

Kärsivällisyyttä voi vahvistaa, vaikka se tuntuisi hetkellisesti mahdottomalta. Kokeile esimerkiksi näitä keinoja:

1. Hidasta hetkeksi – ota tietoinen tauko, hengitä syvään ja anna ärtymyksen laskea ennen kuin toimit tai vastaat.
2. Tunnista laukaisijat – huomaa, mitkä tilanteet tai ihmiset syövät kärsivällisyyttäsi eniten. Niihin voi usein valmistautua etukäteen.
3. Pidä huolta itsestäsi – uni, ruokailu ja liikunta vaikuttavat suoraan mielialaan ja reagointikykyyn.
4. Hyväksy rajoitteesi – kärsivällisyyden puute ei tee sinusta huonoa ihmistä. Se on merkki siitä, että tarvitset jotain – lepoa, tilaa tai ymmärrystä.
5. Harjoittele myötätuntoa itseäsi kohtaan – sisäinen puhe vaikuttaa suoraan siihen, miten reagoimme ulkoisiin asioihin.

Milloin pyytää apua

Jos kärsivällisyyden puute vaikuttaa ihmissuhteisiin, työhön tai omaan hyvinvointiin toistuvasti, kannattaa hakea ulkopuolista apua. Esimerkiksi:

• Terveydenhuollon ammattilaiset voivat auttaa tunnistamaan kuormitustekijät ja löytämään keinoja niiden hallintaan.
• Lyhytterapia tai keskusteluapu voi tarjota tilan purkaa tunteita ja vahvistaa tunnetaitoja.
• ADHD:n, uupumuksen tai ahdistuksen arviointi voi joskus selittää pitkäaikaisia vaikeuksia säilyttää rauhallisuutta.

Yhteenveto

Kun kärsivällisyys ei riitä, se ei ole heikkoutta vaan merkki siitä, että keho ja mieli tarvitsevat huomiota. Pysähtyminen, itsensä kuuntelu ja pienet arjen muutokset voivat palauttaa tilannetta tasapainoon. Jos omat keinot eivät riitä, avun hakeminen on vahvuutta – ei epäonnistumista.