Miksi kotityöt eivät kiinnosta?
Lapset elävät hetkessä, ja kotityöt eivät juuri koskaan ole hetken huvi. Joskus kyse on tottumuksen puutteesta, toisinaan siitä, että lapsi ei koe vastuutaan osana perheen arkea. Usein syynä on yksinkertaisesti kiinnostuksen puute.
Pitäisikö lasten osallistua kotitöihin?
Kyllä. Osallistuminen kotitöihin tukee lapsen vastuullisuutta, itsenäisyyttä ja arjen taitoja. Se myös auttaa häntä ymmärtämään, ettei koti pysy kunnossa itsestään. Pienikin osallistuminen on askel kohti ymmärrystä yhteisestä vastuusta.
Mikä toimii – ja mikä ei?
- Toimii: Yhdessä tekeminen. Joskus pelkkä läsnäolo riittää, kun aikuinen tekee ensin malliksi.
- Toimii: Rutiinit ja selkeä roolitus – esim. "maanantaina viet roskat", "torstaina tyhjennät tiskikoneen".
- Ei toimi: Huutaminen ja syyllistäminen – se vie motivaation viimeistään pois.
- Ei toimi: Kotitöiden teettäminen rangaistuksena. Siitä seuraa kielteinen mielikuva kotitöistä.
Milloin voi palkita?
Palkitseminen toimii tietyissä tilanteissa, etenkin kun lapsi on nuori ja vasta opettelee vastuuta. Palkkion ei aina tarvitse olla rahaa – se voi olla myös yhdessä vietetty aika, kehu tai vaikka ylimääräinen ruutuaika.
Mitä tehdä, jos mikään ei auta?
Joskus ongelma on syvempi. Lapsi voi kokea kuormitusta koulusta, sosiaalisista suhteista tai omasta jaksamisestaan. Tällöin kotityöt voivat tuntua ylivoimaisilta. Silloin kannattaa jutella rauhassa ja kysyä, miltä arki lapsesta tuntuu.
Voiko esimerkillä vaikuttaa?
Voi – ja kannattaakin. Lapsi oppii usein enemmän siitä, mitä näkee kuin siitä, mitä kuulee. Jos kotona kotityöt hoidetaan mutkattomasti ja yhdessä, siitä tulee luonnollinen osa arkea.
Yhteenveto
Lapset eivät aina innostu kotitöistä – se on täysin normaalia. Tärkeintä on johdonmukaisuus, lempeä ohjaus ja oikeudenmukainen vastuunjako. Jokainen perhe löytää omat keinonsa, mutta avain on arjen yhdessä rakentamisessa.