Mitä tarkoittaa, ettei lapsi toimi?
Onko tuttu tilanne: pyyntö on yksinkertainen, aikaa on, kiirekin painaa – mutta mikään ei liiku. Lapsi katsoo kaukaisuuteen, miettii muurahaisia tai alkaa värittää kenkäänsä. "Lapsi ei toimi" on vanhemman huudahdus silloin, kun ohjeet ja toiveet kaikuvat tyhjyyteen.
Miksi lapsi ei reagoi pyyntöihin?
- Keskittyminen: Lapsen tarkkaavaisuus on rajallinen. Jos hän on uppoutunut tekemiseensä, ulkopuoliset ärsykkeet eivät kuulu.
- Kuormitus: Päiväkoti, koulu, kaverit, jatkuva ärsyketulva – joskus lapsi on yksinkertaisesti väsynyt.
- Testaus: Lapsi kokeilee rajoja ja omaa tahtoaan – ja joskus tekee sen tyylikkäästi hiljaa olemalla reagoimatta.
Mitä vanhempi voi tehdä?
Ensimmäinen askel on hengittää. Toinen on muistaa, että lapsi ei ole laite, jota voi ohjelmoida. Kolmas on kokeilla erilaisia lähestymistapoja:
- Yhteys ennen tehtävää: Ennen kuin pyydät, istu viereen. Katso lasta silmiin. Sano vaikka jotain ihan muuta ensin.
- Selkeys: Anna yksi ohje kerrallaan. Ei "siivoa huone, pue ulkovaatteet ja muista ottaa eväät" vaan: "Voitko laittaa sukat jalkaan?"
- Yhteistyö: Kutsu mukaan: "Tehdään tää yhdessä." Silloin tehtävä ei ole vain hänen, vaan teidän.
Mitä ei kannata tehdä?
Huuto, uhkailu ja sarkasmi harvoin parantavat tilannetta. Ne luovat lisää vastakkainasettelua ja saavat lapsen joko vetäytymään tai kapinoimaan. Myös toistaminen voi menettää tehonsa, jos mikään ei muutu.
Entä jos mikään ei auta?
Jos tilanne jatkuu jatkuvasti, kannattaa tarkastella arjen rytmiä, lapsen jaksamista ja omaa vuorovaikutusta. Joskus apu voi löytyä perheneuvolasta tai kasvatusneuvojilta. On rohkeaa hakea apua silloin, kun oma keinopakki on tyhjä.
Yhteenveto
"Lapsi ei toimi" ei ole ongelma – se on viesti. Joko viestintä ei mene perille, aika ei ole oikea tai lapsella on omat tarpeensa kesken. Kun kohtaaminen tulee ennen komentamista, toimintakin seuraa useammin perässä.