On aamu. Katsot peiliin ja tunnet pienen muljahduksen vatsassa. En pidä siitä mitä näen. Ehkä kyse on jostain yksittäisestä piirteestä – nenä, leuka, iho, vinous. Tai ehkä koko peilikuva vain tuntuu väärältä. Jos ajattelet joskus, että naama ei miellytä, et ole yksin. Tässä artikkelissa lähestymme aihetta suoraan, mutta lempeästi – ilman latteuksia ja ilman tarvetta kääntää asiaa väkisin positiiviseksi.
Kun oma ulkonäkö hiertää
On täysin inhimillistä, että oma ulkonäkö välillä kyllästyttää, häiritsee tai tuntuu vieraalta. Tämä voi johtua esimerkiksi:
- valokuvista, jotka näyttävät "väärältä"
- kommenteista, jotka jäävät kummittelemaan
- vertaamisesta muihin – somessa, kadulla, kotona
- mielialasta – joskus keho ja mieli eivät ole synkassa
Mistä tunne voi juontua?
Jos naama ei miellytä, voi olla hyödyllistä kysyä: mitä tarkalleen en hyväksy? Onko kyse:
- muodosta – esim. leuka, nenä, poskiluut, kulmat?
- ilmeestä – väsymys, suru, jännittyneisyys?
- epäsymmetriasta – vinous, silmien tai suun erilaisuus?
- tai jostain epämääräisestä "väärän tuntuisesta"?
Usein vinouden, erikoisuuden tai epätäydellisyyden taustalla on tunne kelpaamattomuudesta – ei niinkään objektiivinen virhe. Kasvoissa näkyy elämä, ja joskus se on juuri se, mitä emme haluaisi kohdata.
Voiko ulkonäköön vaikuttaa – ja kannattaako?
Jos jokin yksityiskohta häiritsee jatkuvasti, siihen on lupa vaikuttaa. Tässä muutamia realistisia vaihtoehtoja:
- Hiustyyli, meikki tai parta: voi muuttaa kasvojen muotoa yllättävän paljon
- Asennon ja ilmeiden huomioiminen: kasvojen vinous tai jännitys voi liittyä tapaan, jolla pidämme päätä tai puremme hampaita
- Kevyet esteettiset toimenpiteet: jos kokee että ne auttavat, voi harkita, mutta ei ulkopuolisen paineen vuoksi
Mitä jos kyse ei ole kasvoista vaan kokemuksesta?
Jos peilikuva ei miellytä säännöllisesti tai jatkuvasti, kyse voi olla kehonkuvan vääristymästä, uupumuksesta tai itsetunnon haavoista. Esimerkiksi:
- elämäntilanteet, joissa koet olevasi näkymätön tai arvoton, heijastuvat peilikuvaan
- lapsuuden tai nuoruuden kommentit jäävät muovaamaan käsitystä omasta ulkonäöstä
- perfektionismi voi kohdistua ulkonäköön – "hyvä ei riitä"
Tällöin pelkkä muodon muuttaminen ei auta, vaan tarvitaan ulkonäköön liittyvän suhteen uudelleenrakentamista. Tähän voi auttaa itsetutkiskelu, vertaistuki, kirjallisuus tai ammattilainen.
Voiko oppia sietämään – tai jopa hyväksymään?
Kyllä. Kyse ei ole pakotetusta "tykkäämään itsestäsi" -puheesta, vaan siitä, että opit elämään sopuisasti sen kanssa mitä näet. Mahdollisia reittejä:
- Vaihda tarkastelutapa – katso itseäsi kuin vierasta, lempeästi ja uteliaasti
- Kuvien sijaan keskity elävään peilikuvaan – valokuva jäätyttää hetken, joka ei kerro kaikkea
- Puhu aiheesta jonkun kanssa – jo pelkkä jakaminen voi keventää tunnetta
- Löydä kasvoista jokin, mikä ei ärsytä – ja aloita siitä
Yhteenveto – kun naama ei miellytä
- Peilikuva voi joskus tuntua vieraalta – ja se on normaalia
- Kasvojen yksityiskohdat harvoin näyttävät muille siltä kuin meille itselle
- Oma ulkonäköön liittyvä kokemus voi muuttua – ei aina peilin, vaan mielen kautta
- On lupa muuttaa ulkonäköä – mutta ei pakko, eikä muiden vuoksi